Fretin sairauksia

 

Alta löydät tietoa yleisimmistä fretin sairauksista.

Lymfooma on yleisin freteillä, jopa nuorilla freteillä, esiintyvä syöpä. Se voi ilmestyä mihin tahansa kudokseen ja yleensä se etenee melko nopeasti. Oireina on laihtuminen, väsymys ja ruokahaluttomuus. Valitettavasti lymfoomaa sairastavan ennuste on aina huono ja tauti johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan. Joissakin tapauksissa fretin elinaikaa voidaan lisätä ja oireita helpottaa lääkehoidolla (kortisonipistokset). Lymfooman lisäksi erityisesti vanhemmille freteille saattaa kehittyä kasvaimia, joiden hyvä/pahalaatuisuus on yksilökohtaista, samoin oireet.

Lisämunuaisvaivat ovat myös nousseet varsinkin viime aikoina paljon esille. Ongelmat johtuvat usein lisämunuaisen liikakasvusta tai lisämunuaiskasvaimista. Tällaiset kasvaimet ovat usein niin pienikokoisia, että niiden havaitseminen on tutkimuksissa vaikeaa. Täyden varmuuden lisämunuaissairaudesta saa vain lähettämällä verikokeen USA:han, jossa näytteelle pystytään tekemään tarvittavat testit. Lisämunuaissairauden yleisimpinä oireina on kaljuuntuminen, painon raju lasku ja lihasten surkastuminen, sekä kiiman oireet. Lisämunuaisongelmat ovat tyypillisiä vanhemmilla freteillä, mutta niitä voi ilmaantua myös nuoremmille, alle 4 vuotiaille freteille. Hoitokeinoja on monenlaisia, joista yleisimpiä ovat kasvainten leikkaus, tai varsinkin vanhoilla freteillä käytetty pistoshoito, joka ei tietenkään poista kasvaimia, mutta joka hillitsee sairauden oireita. Myös suprelorin implanttia on käytetty oireiden poistamiseen, ja ainakin tällä hetkellä implantin käytöstä saadut tulokset ovat olleet positiivisia. Myös valaistuksen muuttamisesta voi olla hyötyä (keinovaloa mahdollisimman vähän).

Insulinooma, eli haimakasvain kuuluu fretin yleisimpiin sairauksiin. Kasvain aiheuttaa insuliinin liiallista eritystä, mikä johtaa verensokerin liialliseen laskuun ja verensokerin laskusta johtuviin kohtauksiin. Insulinooman oireita ovat esimerkiksi lahtuminen, alakuloisuus, poissaolevuus, lisääntynyt syljeneritys, tasapainon heikentyminen/takajalkojen heikkous ja suupielinen hankaaminen. Insulinooma voidaan todeta verikokeella, josta näkee onko fretillä alhainen verensokeri. Tautia voidaan hoitaa monin eri tavoin, kasvainten leikkaus on toisinaan mahdollista, mutta myös lääkehoitoa on olemassa. Usein myös ruokavalion muutoksesta on apua. On tärkeää, että fretin verensokeri ei pääse heittelemään, proteiinipitoiset ruuat pitävät pitkään kylläisenä ja hiilihydraatteja tulee välttää.

Viime vuosina on ollut paljon keskustelua erilaisista frettejä vaivanneista vatsataudeista, joista eniten huomiota on herättänyt ECE (Epizootic Catarrhal Enteritis). Tauti onkin levinnyt jo ympäri maailman, ja siltä on tarttumaherkkyytensä takia vaikea suojautua täysin, paitsi eristäytymällä täysin muista freteistä. Oireina on oksentelu, ripulointi (yhtenä ECE:n tunnuspiirteistä on pidetty vihreää vetistä ripulia), ruokahaluttomuus, väsymys, painoin lasku ja kuivuminen. Varsinaista hoitoa tautiin ei ole keksitty, mutta omistajan on tärkeä huolehtia siitä, että fretti saa jatkuvaa tukihoitoa, jolla voidaan helpottaa fretin oloa. Vatsaa rauhoittavat lääkkeet, runsas neste (veteen voi lisätä elektrolyyttivalmistetta) ja helposti imeytyvä toipilasruoka ovat tärkeitä sairastavalle eläimelle. Pahimmissa tapauksissa nesteytys neulalla suoraan ihon alle on välttämätöntä. Tukihoidosta huolimatta tauti voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Oireetonkin fretti voi olla taudinkantaja, sillä virus jää elimistöön kuukausiksi, jopa vuosiksi. Lisätietoa ECE:stä ja sairastuneen fretin hoidosta löytyy täältä.

Aplastinen anemia on vakavastiotettava sairaus, joka johtaa usein kuolemaan. Aplastinen anemia kehittyy naarasfretin kiiman päästessä pitkittymään. Luuytimen toiminta heikkenee, eikä punasoluja enää muodostu. Anemiariskin vuoksi kaikki naarasfretit joita ei käytetä kasvatukseen tulee steriloida/implantoida.

Fretit ovat erittäin uteliaita eläimiä ja yksi frettien suurimmista kuolinsyistä onkin suolitukos. Sellaisen eläimen kuin fretti kanssa tuleekin omistajan olla hyvin tarkka, ettei fretti saa suuhunsa mitään, mikä voi aiheuttaa suolitukoksen (esimerkiksi kumi, vaahtomuovi, kangas jne. eivät sula ruuansulatuskanavassa). Vierasesine muodostaa suoleen joko osittaisen tai taydellisen tukoksen.  Suolitukoksen tunnistaa mm. limaisesta tai nauhamaisesta ulosteesta/ummetuksesta/ripulista, oksentelusta, apaattisuudesta ja syömättömyydestä, sekä hampaiden narskuttelusta. Toisinaan suolitukoksen hoitoon vaaditaan leikkausta, mutta vierasesineen voi myös yrittää saada liikkeelle parafiiniöljyn avulla. Mikäli parafiiniöljy ei auta tai fretin tila tuntuu kääntyvän huonompaan päin, on otettava heti yhteys eläinlääkäriin. Myös sulitukoksen hoidossa on tärkeää huolehtia, ettei fretin nestetasapaino pääse romahtamaan.

Niin kuin muutkin eläimet, fretti on altis loisille, joista yleisin on korvapunkki. Korvapunkkitartuntaa voi toisinaan olla vaikea huomata, sillä se voi olla myös oireeton. Yleensä punkit aiheuttavat kuitenkin sen, että fretti raapii korviaan ja ravistelee päätään jatkuvasti. Myös kahvinpurumainen tumma töhnä on yksi punkeista kertova ominainen piirre. Korvapunkit tarttuvat erittäin helposti ja ne ovatkin äärimmäisen kiusallinen vaiva. Onneksi niiden hoito on kuitenkin suhteellisen helppoa. Loishäätö ja fretin petien pesu yleensä riittää. Korvapunkit pystyy useimmiten havaitsemaan mikroskooppitutkimuksen avulla. Suomessa sisäloiset ovat harvinaisempia, mutta paljon ulkoileva fretti saattaa saada matoja. Madot voi hoitaa matolääkkeellä.

Ihmisten tavoin fretit saattavat sairastua flunssaan. Sairas fretti saattaa myös tartuttaa ihmisen, tai toisin päin. Flunssan oireita ovat sierain- ja silmävuoto, aivastelu, uupumus, yskiminen, kuume ja ruokahaluttomuus. Hoitona tulee huolehtia siitä, että eläin saa tarpeeksi nestettä  ja lepoa rauhallisessa, vedottomassa paikassa. Pitkittynyt flunssa voi johtaa mm. hengitystietulehdukseen, joka vaatii eläinlääkärin hoitoa.

Fretit ovat herkkiä kuumuudelle ja kesähelteillä niillä on riski saada lämpöhalvaus. Omistajan tulee huolehtia, että eläin ei joudu oleskelemaan suorassa auringonvalossa, sillä fretin ruumiinlämpö saattaa nousta hyvinkin nopeasti. Läähättävä fretti on merkki siitä, että eläimen ruumiinlämpö on nousemassa liian korkeaksi. Lämpöhalvauksen oireina ovat oksentelu, sekavuus, ikeneiden kalpeus, tasapainohäiriöt, sokki tai jopa kooma. Hoitokeinona fretti tulee viedä mahdollisimman viileään paikkaan, kostuttaa sen turkkia vedellä, kietoa se kosteaan pyyhkeeseen ja huolehtia sen nesteensaannista.

Hammasviat ovat freteillä suhteellisen yleisiä, ja yleisin on luultavasti hammaskivi, jota fretit saavat erittäin herkästi, jos ne syövät vain kuivaruokaa. Hammaskiveä voi poistattaa eläinlääkärissä, mutta fretille voi antaa myös lihaisia luita pureskeltavaksi, mikä poistaa vanhaa hammaskiveä ja ehkäisee uuden syntymistä. Muita hammasongelmia ovat esimerkiksi purentaviat.

Mainittakoon sairautena vielä penikkatauti. Koirien penikkatauti voi tarttua frettiin ja on aina tappava. Penikkatautia voidaan ehkäistä huolehtimalla, että fretin penikkatautirokotus on ajan tasalla, rokotus tulee uusia vuoden välein. Hoitokeinoa tautiin ei ole, sen oireita ovat esimerkiksi kuume, oksentelu ja ihottuma mm. nivusten alueella.

Suomessa olemme onneksi välttyneet monelta sellaiselta frettejä vaivaavalta taudilta, joita ulkomailla on. Esimerkiksi Rabies -eli raivotauti - ja ADV (Aleutian Disease Virus) ja loisista esimerkiksi sydänmadot. Rabiesrokote ei ole Suomessa pakollinen, mutta maasta poistuttaessa fretti tulee rokottaa raivotautia vastaan. Myös Suomeen ulkomailta tuleva fretti tulee olla rokotettu. Rabies on virusinfektio, joka johtaa aivotulehdukseen. Raivotautiin ei ole parannuskeinoa ja sen tunnistaa esimerkiksi sille ominaisesta "vaahtosuusta", mikä johtuu eläimen kurkun lihasten halvaantumisesta, eli se ei pysty nielemään sylkeään. ADV puolestaan on autoimmuunisairaus, joka vastaa ihmisen HIV-tartuntaa. Tauti voi siirtyä emolta pennulle ja fretiltä toiselle minkä tahansa eritteen kautta (veri, sylki, virtsa jne.). Oireita voivat olla laihtuminen, aggressiivisuus, tumma tervamainen uloste, toistuva kuumeilu. Parannuskeinoa tautiin ei ole löydetty ja HIV:in tavoin se koituu lopulta kuolemaksi.  

***